– Jos korvaamme osan tyydyttyneistä rasvoista tyydyttymättömillä rasvoilla, riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin pienenee, sanoo Anna Turesson Wadell, ravitsemusterapeutti ja tohtorikoulutettava Göteborgin yliopiston sisätautien ja kliinisen ravitsemuksen laitokselta.
Testfakta on analysoinut yhdeksän Ruotsin yleisimmän margariinin pitoisuutta Eurofinin laboratoriossa Lidköpingissä. Kaikkien testattujen tuotteiden rasvapitoisuus on noin 70 prosenttia, eivätkä ne ole ns. kevyitä variantteja, joissa rasvapitoisuus on usein 30-40 prosenttia.
Esimerkiksi ICA:n voissa ja rapsissa on lähes kaksi kertaa enemmän tyydyttyneitä rasvahappoja (48,5 %) kuin Becel Goldissa (25 %). Kasviperäiset Becel ja Carlshamn ovat molemmat selvästi alhaisimpia tyydyttyneiden rasvojen suhteen. Jopa transrasvojen osalta maitopohjaiset tuotteet ovat huomattavasti korkeampia. Bregottia 2,8 prosentin transrasvaprosentilla voi verrata esimerkiksi Floraan 0,2 prosentilla.
– Transrasvoja tulisi syödä mahdollisimman vähän, sillä suuren saannin ja kohonneen sydän- ja verisuonisairauksien riskin välillä on havaittu yhteys - jopa enemmän kuin tyydyttyneiden rasvojen kohdalla. Sitä löytyy luonnostaan maitotuotteista ja lihasta, mutta sitä tuotetaan myös teollisesti elintarvikkeiden koostumuksen ja kestävyyden ainesosana, Anna Turesson Wadell kertoo.
Selitys tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvojen eroille on se, että kolme testatuista tuotteista, Carlshamn, Becel ja Flora, on rakennettu kasvirasvojen ympärille. Niiden pääainesosa on rypsiöljy. Muiden pöytämargariinien pääainesosana on maitorasva.
Testeissä analysoitiin myös hyödyllisten omega 3 -rasvahappojen ja omega 6 -rasvahappojen osuutta. Kasvistuotteilla on myös täällä suurin osuus. Becel erottuu 9,2 prosentilla Omega 3:a. Nämä tuotteet sisältävät kuitenkin haitallisia aineita glysidyyliestereitä sekä 2- ja 3-MCPD-estereitä, joita muodostuu kasviöljyjä kuumennettaessa. Becel ja Carlshamns osoittivat korkeimmat tasot, mutta tasot ovat selvästi raja-arvon alapuolella. Päästäkseen lähelle rajaa 50 kiloa painavan täytyy syödä neljäsosa kiloa margariinia päivässä eli noin 26 voileipää.
Viimeisessä vaiheessa mitattiin suolapitoisuus, jossa Carlshamn oli alhaisin, 0,7 grammaa 100 grammaa kohden. Ängens Normalsaltat oli korkein 1,9 grammalla. Sekä Carlshamn että Becel täyttävät Ruotsin elintarvikeviraston avaimenreikäetiketin kriteerit alhaisten suola- ja tyydyttyneiden rasvojen pitoisuuksiensa ansiosta.
Terveysnäkökohtien lisäksi hinta on tärkeä asia. Varsinkin nyt, kun maitotuotteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Tässä testissä kasvipohjaiset margariinit olivat halvempia kuin maitopohjaiset. Halvin oli Carlshamn, joka maksaa 55 kruunua kilolta, lähes puolet kalleimmasta Bregottista, 115 kruunua kilolta. 600 gramman laatikko Bregottia, joka maksoi vuosi sitten hieman yli 40 kruunua, maksaa nykyään jopa 68 kruunua.
– Tiedämme hyvin, että asiakkaat reagoivat hintoihin. Mutta maidon hinta on noussut samaa tahtia. Bregott on korkealuokkainen tuote, ja yhden Bregottkilon saamiseen tarvitaan 20 litraa maitoa, selittää Max Wallenberg, Arlan lehdistöpäällikkö.
Kaikki testitulokset ovat luettavissa osoitteessa testfakta.se