Testfaktan testi osoittaa, että oikeanlainen pyöräilykypärä voi suojata aivotärähdykseltä jopa neljä kertaa paremmin kuin muut kypärät. Testissä käytettävällä menetelmällä voidaan mitata aivoihin kohdistuvaa rasitusta onnettomuustilanteissa.
Ruotsissa keskimäärin kolme pyöräilijää saa päivittäin vakavan päävamman. Päässä oleva kypärä tietenkin pienentää riskiä, mutta Testfaktan testi osoittaa, että nykypäivän kypärien suojausominaisuuksissa on eroja. Näin on etenkin, kun isku tulee viistosi sivulta eikä suoraan päähän. 
– Tämän tyyppiset iskut ovat yleisempiä ja lisäävät aivotärähdyksen ja vakavien aivovaurioiden riskiä, sillä isku aiheuttaa sekä pään että aivojen kiertoliikkeen, toteaa Tukholman Kuninkaallisen teknisen korkeakoulun neuroniikan laitoksen tutkija Madelen Fahlstedt, joka auttoi testitulosten analysoinnissa. Vaikka viistosti tulevat iskut ovat siis sekä yleisempiä että vaarallisempia, kypäräalalla on tähän saakka keskitytty iskunvaimennukseen suoria iskuja vastaan, sillä siitä säädetään laissa. – Pään kiertymiseen liittyvistä riskeistä on ollut tutkijatasolla tietoa jo 1950-luvulta lähtien. Alalla aiheesta on kuitenkin alettu keskustella vakavasti vasta nyt, sanoo Madelen Fahlstedt. Viime vuosina markkinoille on tullut myös niin kutsutulla Mips-suojauksella varustettuja kypäriä, joiden mainostetaan pienentävän pään kiertymisriskiä iskun yhteydessä. Mutta miten hyvin ne toimivat?
Kypärät pudotetaan alasinta vasten eri kulmissa suorien ja viistosti tulevien iskujen simuloimiseksi. Tässä testipäällikkö Mikael Videby nostaa yhtä kypäristä testitelineeseen. Kuva: Anna Sigge
Testfakta testautti Boråsissa toimivalla Ruotsin Teknisellä tutkimuslaboratoriolla (SP Sveriges Tekniska Forskningslaboratorium) viisi Mips-suojauksella varustettua ja neljä muuta kypärää. Kypärät asetettiin testipäähän, ja niihin kohdistettiin sekä suoria että viistosti tulevia iskuja. Testipään sisällä olevat mittauslaitteet mittaavat pään liikkeitä. Testeistä saatujen mittaustietojen avulla Madelen Fahlstedt on analysoinut vaurioita, joita erilaiset iskut aiheuttavat aivoihin. – Datasimulaatiomallimme avulla voimme selvittää, miten paljon aivokudos venyy iskussa. Mitä enemmän kudos venyy, sitä suurempi on aivotärähdyksen riski, hän kertoo. Tulokset osoittavat, että Mips-suojaus todella auttaa. Giron ja Spectran Mips-kypäriä käytettäessä aivotärähdysriski on jopa neljä kertaa pienempi kuin käytettäessä Abus- ja Specialized-kypäriä, joissa suojausta ei ole. Testi osoittaa kuitenkin myös, että Mips-kypärissäkin on eroja. Esimerkiksi Scott Arx Plus Mips -kypärää käytettäessä aivotärähdysriski on tietyn tyyppisissä onnettomuuksissa kaksinkertainen verrattuna Spectraan ja Giroon. Toisaalta nekin kypärät, joissa Mips-suojausta ei ole, voivat suojata hyvin: esimerkiksi MET 20 Miles sai yhden parhaista tuloksista testionnettomuudessa, joka vastasi kaatumista sivulle polkupyörän päältä. – Myös kypärän muulla rakenteella on merkitystä, Madelen Fahlstedt toteaa. Pyöräilykypärien tarjoamalle pään kiertymissuojaukselle ei siis ole toistaiseksi voimassa vaatimuksia tai raja-arvoja. Aiheesta kuitenkin keskustellaan alalla ahkerasti, ja sen arvioidaan tulevan lähivuosina osaksi sertifiointistandardia.
Kuva: Anna Sigge
Suoria iskuja koskevan iskunvaimennuksen osalta kaikki testatut kypärämallit täyttivät lakisääteiset vaatimukset, vaikka vaimennus vaihteleekin varsin paljon eri kypärien välillä. – Myös itse iskunvaimennus on tärkeää, sillä sen avulla voidaan välttää kallonmurtumia, joilla voi olla niin ikään vakavia seurauksia, Madelen Fahlstedt painottaa.
Martin Hansson Editor Testfakta News Agency
May 20, 2016