Syksyn ja talven myötä saapuu myös pimeys. Kuntojuoksijat, pyöräilijät ja muut raikkaasta ilmasta nauttivat tietävät, kuinka tärkeä hyvä otsalamppu on. Tänä syksynä aihe on entistä ajankohtaisempi, kun korkea sähkön hinta pakottaa urheiluseurat ja kunnat lyhentämään ulkoilureittien valaistusaikaa.
Testfakta antoi akkreditoidulle Unkarin Veszpremissä sijaitsevalle LightingLab-laboratoriolle tehtäväksi testata kahdeksan erilaista alle 1 000 kruunua maksavaa otsalamppua.
Ensimmäisessä testivaiheessa mitattiin lamppujen kantama eli se, kuinka pitkän matkan päässä olevan pinnan lamppu valaisee. Käytetty valaistusvoimakkuus oli 0,25 luksia, mikä vastaa täydenkuun valaistusvoimakkuutta kirkkaana yönä. Tämä vastaa ANSI:n (American National Standrads Institute) ohjeita kantaman ilmoittamiseen.
[PDF]
Tulokset osoittavat, että useat valmistajat ilmoittavat kantaman todellista pidemmäksi, joskus merkittävästikin. Esimerkiksi Jula ilmoittaa Anslut-otsalampun kantamaksi 400 metriä. Laboratoriossa se saavutti 27–94 metrin kantaman riippuen zoomin asetuksista. Eri käyttöympäristöissä valokeilan leveyden säädöstä voi olla hyötyä. Koska Anslut oli testin ainoa lappu, jossa on zoomaustoiminto, kokonaisuuden arvostelu on vaikeaa.
Muilla lampuilla, joiden valokeila on kapea, kantama on paljon pidempi. Pisin kantama oli Kjell & Companyn Ledsavers-lampulla, jonka kapea valokeila valaisee 143 metrin päähän.
– Valotehossa ja valonjaossa oli suuria eroja eri lamppujen välillä. Kannattaa huomioida, että lamput, joissa on suurempi valon voimakkuus sekä kapea ja tehokas valokeila, voivat häikäistä enemmän kuin lamput, joiden hyvin suunniteltu optiikka hajottaa valon paremmin, sanoo LightingLabin testipäällikkö Ferenc Szabó.
Valokeilan leveys ja pituus ovat tärkeitä parametreja, mutta niissä joudutaan usein tekemään kompromisseja. Jos haluat nähdä kauemmaksi, et näe, mihin astut pimeässä. Useat valmistajat ovat ratkaisseet tämän ongelman kaksoislampulla: yksi valonlähde on suunnattu alaspäin ja valaisee lähialueen, toinen valaisee kauemmas.
Toisessa testivaiheessa mitattiin valotehon muutos akun kuluessa. Testit osoittivat, että useimmat lamput valaisivat kirkkaimmin juuri sytytyshetkellä. Sen jälkeen teho väheni nopeasti, kunnes hiipui vähitellen kohti nollaa.
– Kokonaisvaloteho, eli lumen-arvo, oli korkeimmillaan heti sen jälkeen, kun lamput sytytettiin. Sen jälkeen lumen-arvo laski eri tahdissa valodiodien lämpenemisen ja akun laadun mukaan, kertoo LightingLabin testipäällikkö Ferenc Szabó.
Asaklittin lampun teho putosi erittäin paljon alun todella korkealta tasolta. 30 sekunnin jälkeen arvoksi mitattiin 1 586 lumenia, ja puolentoista minuutin päästä enää 504 lumenia, eli parissa minuutissa valotehosta hävisi kaksi kolmasosaa.
Testivoittajiksi selvisivät vähiten valotehoa menettäneet Silvan ja Lumoniten lamput. Silvan valoteho pysyi tasaisena viiden tunnin ajan, mikä oli selkeästi pisin aika kaikista lampuista. Lumoniten valoteho oli erittäin vahva runsaan 2 tunnin ajan.
Muut voimakkaan valotehon lamput, kuten Petzl, valaisivat vain noin tunnin ajan, ja valoteho heikkeni merkittävästi akun kuluessa.
Varusmiespalveluksensa kauan sitten suorittaneet tai vanhanaikaisia otsalamppuja käyttäneet muistavat, miten näkökenttä oli pimeydessä vain muutaman metrin.
Testimme otsalamput valaisevat kolmen metrin levyisen alueen 10 metrin päähään hyvällä valoteholla – useimmissa tapauksissa yli 15 luksin voimakkuudella, mikä on eräänlainen ohjearvo valaistuille ulkoilureiteille.
LightingLabin Ferenc Szabó varoittaa uusien, todella valotehoisten otsalamppujen käyttäjiä.
– Tehokkaammat lamput, joissa valokeila on kapea ja kirkas, voivat häikäistä autonkuljettajia, muita pyöräilijöitä tai jalankulkijoita ja aiheuttaa onnettomuuksia.
