Niin makaat kuin petaat

Bäddmadrassien ydinpalat puristetaan kasaan. Tämän jälkeen mitataan, kuinka hyvin palat palautuvat alkuperäiseen korkeuteensa. Kuva: Anna Sigge
Päällyskankaan kangas testataan Martindale-hankauskoneessa. Kuva: Anna Sigge
Patjan paineenjakavat ominaisuudet testataan. Kuva: Anna Sigge
Valmisteluja puristusmittausta varten. Kuva: Anna Sigge
Laboratorietest

Hyvä sijauspatja voi parantaa sänkysi mukavuutta ja laatua merkittävästi. Testfaktan laajassa testissä alle 300 euron sijauspatjojen välillä löytyi kuitenkin suuria eroja eri merkkien välillä.

Laboratorietest
Malin Hefvelin Published: 13 Lok, 2025

Miten sinä itse nukut? Ehkä sänkysi alkaa olla vanha, tai olet alkanut nukkumaan eri asennoissa, jolloin se ei tunnu enää mukavalta. Ennen kuin käytät omaisuutesi uuden sängyn ostamiseen, kannattaa pohtia, voisiko sijauspatja olla se osa, joka kaipaa vaihtoa. Koska sijauspatja voi todella tehdä eron — sekä ergonomiassa että mukavuudessa.
– Hyvä sijauspatja voi todellakin parantaa sängyn ergonomisia ominaisuuksia merkittävästi, etenkin jos sänky on liian kova, selittää Dr Florian Heidinger, ergonomian asiantuntija ja testipäällikkö Ergonomie Institut Münchenistä.
– Jos patja esimerkiksi antaa kehon hieman painua alustaan, paine kevenee ja olkapää saa paremman asennon. Samalla se tukee lannerankaa ja selkää.

[PDF]

Testfakta on teettänyt testejä yhdessä saksalaisen Ergonomie Institut Münchenin ja ruotsalaisen RISE:n kanssa selvittääkseen, mitkä sijauspatjat tarjoavat parhaan tuen. Testatut mallit ovat 6,5–9 cm paksuisia, niiden ydin on vaahto- tai lateksimateriaalia ja ne maksavat alle 300 euroa.

Ergonomiatestissä sijaispatjat asetettiin melko jäykälle jousitusalustalle, jossa oli huono paineenlievitys ja vähäinen tuki. Simuloimalla painetta kehon eri osista – olkapää, lanne ja kantapää – mitattiin paineenlievitystä kehon ja patjan välillä. Lisäksi analysoitiin lannerangan tukea selinmakuulla ja olkapään asentoa selinmakuu- ja kylkiasennossa.
– Näin pystyimme näkemään, kuinka paljon eri sijauspatjat paransivat saman sängyn ergonomiaa, sanoo Florian Heidinger.

Parhaan tuloksen saavutti Mio Delux Sleep -patja. Keskipainoisella henkilöllä se parantaa olkapäiden ja lonkkien paineen lievitystä 56 prosentilla verrattuna suoraan jousialustalla makaamiseen. Myös Jysk ja Kungsängen menestyivät erinomaisesti, molemmat yli 50 prosentin parannuksilla. Vertailuna Ikean Nyläget patja paransi lonkan paineenlievitystä vain 18 prosentilla. Laboratorion mukaan syynä saattaa olla Ikean patjassa oleva kaksinkertainen päälliskangas, jonka alhainen joustavuus rajoittaa patjan mukautuvuutta ja heikentää paineenlievitystä ja tukea.

Ergonomie Institut München mittasi myös, kuinka hyvin sijauspatjat siirtävät kosteutta pois kehosta. Testissä käytettiin nukkehahmoa, jonka kehon lämpötila oli 37 °C ja joka hikoili normaalin nukkuvan ihmisen tavoin. Kun patjan sisäinen kosteus mitattiin seitsemän tunnin jälkeen, ilmeni, että suurin osa testatuista malleista hengitti erittäin hyvin ja siirsi kosteutta tehokkaasti.
– Heikoin kosteudenpoisto mitattiin Ikean Nyläget-mallista. Kaksinkertainen päälliskangas rajoitti todennäköisesti kosteuden kulkua, jolloin patjaan jäi enemmän kosteutta, mikä antoi alhaisemman arvosanan kosteusmittauksessa.

Kattavan arvioinnin saamiseksi Testfakta antoi ruotsalaisen RISE-laboratorion testata, kuinka hyvin patjat palautuvat alkuperäiseen muotoonsa puristuksen jälkeen. Sijauspatjan vaahto- tai lateksiydin puristettiin kosteassa ja lämpimässä ympäristössä simuloiden yön aikana tapahtuvaa kuormaa.
– Testi osoittaa, onko ajan myötä mahdollista, että vaahtoytimeen muodostuu painaumia niiltä alueilta, joissa on nukuttu paljon, selittää Robert Almqvist, vastuullisen testauksen suorittaja RISE:llä.
– Todellisuudessa tämä prosessi etenee hyvin hitaasti, joten sitä ei välttämättä huomaa itse. Me nopeutamme prosessia ja voimme heti arvioida, kuinka hyvin patja palautuu muotoonsa.

Hemtex Nordic Rest Plus -patja erottuu tässä testissä heikoimmaksi. Puristustestissä patjan sisäiset osat muuttuivat pysyvästi ja palautuivat vain 61 % alkuperäisestä korkeudestaan. Näin ollen patja menetti paljon kimmoisuutta. Parhaiten palautui Kungsängen Contur, jopa 97 % ytimen alkuperäisestä korkeudesta.

RISE mittasi myös patjojen päälliskankaan laadun kulutuskestävyyden arvioidakseen materiaalien pitkäaikaista suorituskykyä. Martindale-testissä (5 000 hankauskierrosta) Sova ja Hemtex -patjoissa näkyi selvästi nukkaantumista ja nyppyyntymistä. Ikean, Jyskin ja Mion päälliskankaat osoittautuivat huomattavasti kestävämmiksi, vain kohtuullisella nukkaantumisella. Sova- ja Mio-malleissa päälliskankaat eivät ole pestäviä. Mion päälliskangas on ommeltu kiinteästi ytimeen, jotta se ei liukuisi. Jyskin patja oli ainoa ei-käännettävä malli, ja sen alla oli kumipisteitä estämässä liukumista sängyn rungolla.

Kun kaikki testatut parametrit otetaan huomioon, Mio Delux Sleep ja Jysk Gursken Dreamzone nousevat testin voittajiksi. Ne saavat kautta linjan korkeita arvosanoja ja sijoittuvat kärkeen kyvyssään parantaa sängyn ergonomiaa. Ikea sijoittuu heikoimmaksi hengittävyydessä ja kyvyssään antaa lonkan ja olkapään upota, ja Hemtex jää jälkeen erityisesti muodon palautumisessa puristuksen jälkeen.
 

Tietoa testistä

Testfakta on testauttanut kahdeksan sijauspatjaa, joiden paksuus on 6,5–9 senttimetriä ja hinta enintään 300 euroa.
Testatut sijauspatjat ovat olleet seuraavilta valmistajilta:

  • Mio Delux Sleep
  • Hilding Family Komfort
  • Ikea Nyläget
  • Sova 24SJU Premium Quilt
  • Jensen Sleep I
  • Hemtex Nordic Rest Plus
  • Jysk Gursken Dreamzone
  • Kungsängen Contur

Testfaktan sänky- ja patjatestejä suorittavat riippumattomat laboratoriot: EIM (Ergonomie Institut München), RISE:n puutekninen arviointi sekä RISE:n tekstiili- ja terveysteknologian yksikkö. Laboratoriotestit kattavat ergonomian, hengittävyyden, laadun ja kestävyyden. Lue lisää Testfaktan sänky- ja patjatesteistä täältä.

Testiosiot:

Paineenjakokyvyn testi
Laboratorio mittaa kontaktipaineen (N/cm²) olkapään ja kantapään kohdalta simuloidun painon avulla.

Joustavuus ja tuki, olkapää
Laboratorio mittaa kuinka paljon patja antaa olkapään painua sivu- ja selinmakuuasennossa. Mittaukset perustuvat erikokoisiin ja -painoisiin testihenkilöihin.

Tuki alaselälle/selälle
Laboratorio arvioi selän kaaren saamaa tukea selinmakuuasennossa, myös tässä huomioidaan eri kokoisia ja painoisia testihenkilöitä.

Hengittävyys
Testinukke makaa peiton alla ja tuottaa lämpöä ja kosteutta kuten oikea ihminen seitsemän tunnin ajan. Testin aikana mitataan lämpötilaa ja ilmankosteutta nuken ja patjan välillä – mitä alhaisempi ilmankosteus, sitä parempi tulos.

Puristustesti
Patjan ydinosasta valmistetut koekappaleet puristetaan 7 kg painolla ilmastokammiossa, jossa lämpötila on 40 °C ja ilmankosteus 95 %, 22 tunnin ajan. Puristuksen jälkeen, 30 minuutin kuluttua mitataan, kuinka hyvin materiaali palautuu alkuperäiseen korkeuteensa.

Päälliskankaan kestävyys
Päälliskangas testataan Martindale-hankauslaitteella standardin SS-EN ISO 12945-2:2000 mukaisesti. Kankaita kulutetaan villakankaisen rasituksen alaisena, ja kaksi asiantuntijaa arvioi nukkaantumista ja nyppyyntymistä viisiportaisella asteikolla. Tulos osoittaa, kuinka hyvin materiaalit kestävät kulutusta pitkällä aikavälillä.

Arviointi:
Testitulokset on arvioitu asteikolla 1–10, jossa 10 on paras. Yksittäisten osa-alueiden pisteet on yhdistetty kokonaisarvosanaksi seuraavalla painotuksella:

  • Ergonomiset ominaisuudet – 25 %
  • Paineenlievityskyky – 25 %
  • Hengittävyys – 25 %
  • Laatu ja kestävyys – 25 %

Arvosana alle 6,0 on annettu vain testituloksille, jotka on arvioitu huonoiksi tai merkittävästi odotettua heikommiksi tämän tyyppisissä tuotteissa.
 

Näin kannattaa ajatella sijauspatjastasi

Ajan myötä sijauspatja menettää muotonsa ja tukevuutensa, mikä voi heikentää unen laatua. Useimmat valmistajat arvioivat, että sijauspatjat kestävät noin 5–7 vuotta, riippuen materiaalista, laadusta ja käytöstä. Paino ja kuormitus vaikuttavat myös – raskaampi henkilö kuormittaa patjaa osittain enemmän, mikä voi lyhentää sen käyttöikää.

Jos patja alkaa tuntua epätasaiselta, litteältä tai jäykältä, tai jos et enää nuku yhtä hyvin kuin ennen, on se usein merkki siitä, että patja kannattaa vaihtaa – sen iästä riippumatta. Monet patjavalmistajat suosittelevat kääntämään patjaa muutaman kerran vuodessa, jos se on käännettävä, sekä vaihtamaan pää- ja jalkopään paikkaa silloin tällöin. Näin vältetään liiallista muotoutumista yhdelle kohdalle patjaa.

Pitäisikö valita pehmeämpi vai kovempi malli? Se on toki makuasia, mutta yleisesti pehmeämmät patjat sopivat pienemmille tai kevyemmille henkilöille, kun taas isommat ja raskaammat kaipaavat jämäkämpää mallia paremman tuen saamiseksi.

Uusi sijauspatja voi parantaa merkittävästi olemassa olevan sängyn ergonomiaa. Todella hyvää sänkyä ei kuitenkaan voida parantaa hyvällä sijauspatjalla, vaan päinvastoin, sijauspatja voi jopa heikentää sängyn ergonomiaa. Eikä hyvä sijauspatja voi pelastaa toivottomasti rapistunutta, keskeltä kuopaksi luhistunutta sänkyä.
– silloin kannattaa harkita kokonaan uuden sängyn hankintaa.

Lähteet: Jysk, KungSängen, Mio, Sova, Ergonomie Institut München

 

 

TABLE OF TEST RESULTS